Päivä numero 3, nyt sataa.
Eilinen ennustus piti paikkansa, nyt sataa.
Tahtotila olisi ollut lähteä tänään kävelemään reitille, mutta päätimme yhdessä, että lähdetään vasta tiistaina.
Kun liikkuu ulkona ja luonnossa, luonto on se, joka sanelee säännöt, ihmisen pitää vain koittaa sopeutua niihin sääntöihin.
Tänään siis kulkuvälinemme siivous ja retkeilyvälineistön viimeinen tarkistus.
Saas nähdä mitä muuta kivaa tänään päätetään tehdä. Voitaisiin mennä vaikka kastamaan varpaat jäämereen tai jotain muuta. Saas nähdä. Mutta se on varma, huomenna menemme taatusti reitistölle ja ensi yö nukutaan taas pakussa.
Palailen vielä illalla blogin ääreen. Kiitos jo tässä vaiheessa jokaiselle lukijalle ja blogissa kävijälle.
Aamupalalta terve.
Tilanteet päivittyvät täällä Lapissa yhtä nopeasti kuin minun blogini tai jopa paljon nopeammin.
Nyt uusimman säätiedotuksen mukaan vesisade loppuu iltapäivällä. Luontoäiti antaa nyt oikein kunnolla rakkauttaan meitä kohtaan.
Tänään siis ensimmäinen oikea retkipäivä edessä ja matka Suomen huipulle viikossa on täysin mahdollista.
Nousi mieliala, täällä jo kaksi keski-ikäistä miestä oli vaarassa syrjäytyä kurjuuteen, mutta nyt paistaa aurinko pilvenhattaran takaa, vaikka vielä toistaiseksi se pilvi tuottaa vettä. Vesisade kuitenkin on niin lempeää, että eihän tuo ole kuin vähän kastelevaa kesäsadetta.
Illalla pystyn vielä blogaamaan, mutta sen jälkeen lähtee puhelimesta taajuudet.